lauantai 24. tammikuuta 2015

häämekko

Nyt olisi luvassa sitä tylliä ja pitsiä ja helmiä jajajaja.... Pahoittelen jo heti, että suurin osa kuvista on puhelimella räpsäisty, joten laatu ei ole mikään paras. 





Tältä mekko näytti siis ensimmäisellä sovituskerralla. Mekko ei puristanut liikaa mistään, pituutta ainoastaan otettiin pois pukua muokatessa. Selästähän minulta löytyi vähän ylimääräistä, mitkä oli tarkoituksena saada vielä pienellä työllä pois ennen häitä, mutta toisin kävi. Mekko mahtui päälle, mutta se kyllä vähän puristi, selkäläskit pysyivät mutta niitä hieman peiteltiin sitten tuolla bolerolla. Sovituksessa myöskään puku ei tuota rintavarustusta mitenkään korostanut liikaa, mutta jo kirkossa totuus oli toinen. Boobsit pullottaa joka kuvassa ja epätoivoisesti juhlissa myös nostelin hieman mekkoa :D Miestähän tämä seikka ei haitannut ollenkaan.. Kumma juttu!



Nämä kuvat on otettu perjantai- iltana vielä puhelimella, kun lähetin mekon kuvan ystävälleni joka ei häihin päässyt paikalle. Kaikesta huolimatta, kyllä tämä juuri se minun mekkoni oli :) <3


Tässä hieman kokonaiskuvaa, miltä morsiushuoneessa näytettiin ennen h-hetkeä. Olin tyytyväinen meikkiin sekä hiuksiin, kimppuuni ja kenkiini. Kaikki oli täydellistä. Vielä mummulta lainassa oleva hiuskoriste, oli kuin piste i:n päälle <3

Jo yöllä juhliessa ja päivän vaihtuessa sunnuntaiksi, olo alkoi olemaan "ei niin hehkeä" ja seuraava aamu vasta kammottava olikin. Ei, krapulaa ei tosissaankaan ollut. Molemmissa päkiöissä viisi rakkoa, varpaissa lisää. Äitini oli jo yöllä kauhuissaan kun riisuin mekon, sillä mekko oli hinkannut kainaloideni alle kylkiin kammottavat hinkkaumat jotka osilta kohtaa olivat vereslihalla. Yöllä nukkuminen ei ollut hääviä kun paikkoja särki ja aamulla väänsin itkua kun mies oli onnensa kukkuloilla ja minua sattui joka paikkaan.. Tottakai olin onnellinen, mutta siinä olotilassa en sitä juurikaan osannut näyttää ja kyllä miestäkin vähän huvitti :D

Annan siis pienen vinkin! Jos mekkonne on yläpäästä nafti ja tarkoituksena on juhlissa jorata, syödä ja viettää rennosti hauskaa- tehkää kaikki mahdollinen jotta mekko ei juurikaan puristaisi missään vaiheessa. Säästytte seuraavan 4päivän kylkikivuilta :D Ja ne kengät.. Jos olisin tajunnut, olisin mallannut mekkoni vaikka balleriinojen kanssa oikean mittaiseksi jos olisin tiennyt kuinka paljon minun pitää tanssia. Olisin säästynyt myös niiltä rakoilta jaloissa! (minulle vinkattiin kyllä myös siitä, että iltapalan jälkeen olisi mekon saanut vaihtaa toiseen, mutta pidin pääni ja sanoin alusta alkaen, että pidän häämekkoni koko ajan päälläni.)

Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen mekkooni, olen tyytyväinen kaikkeen meidän päivässämme ja onnellinen rouva- tittelistäni <3

Miehen sanoin sunnuntaina: "rakas, kauneuden eteen täytyy joskus vähän kärsiä."

-M

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti